Menu
Mediaa, kiitos! on aikuisille ja oppilaitoksille suunnattu mediakasvatusmateriaali, joka tarjoaa pohdittavaksi viisi näkökulmaa lehdistön työhön.
Valitse teema. Tutustu siihen yksin tai ryhmässä. Jokaiseen teemaan perehdytään tekstin ja pienten tehtävien avulla. Ne haastavat pohtimaan omaa suhdetta mediaan ja journalismiin.
Periaatteessa kuka tahansa voi nykyään tuottaa kiinnostavaa sisältöä ja saavuttaa isoja yleisöjä. Toimittajan rooli on muuttunut portinvartijasta enemmän tiedon järjestäjäksi ja jäsentäjäksi. Silti työn ydin, sitoutuminen faktoihin ja pyrkimys totuudenmukaisuuteen, on pysynyt samana.
Aiemmin toimittaja oli selkeästi portinvartija. Hänellä oli tietoa, jota muilla ei ollut, ja väylä välittää sitä isolle joukolle. Toimittajan ja median rooli on kuitenkin radikaalisti muuttunut. Someaikakautena sekä tieto että yleisöt ovat periaatteessa kaikkien saatavilla, ja journalistisista medioista on eräällä tavalla tullut vain yksi media muiden joukossa.
Toimittajat tekevät keskenään hyvin erilaista työtä. Yksi kirjoittaa menovinkkejä ja toinen korona-analyysejä. Median digitaalisen murroksen myötä toimittajan työnkuvat ovat moninaistuneet. Koska kuvan merkitys korostuu sisällöissä, tarvitaan yhä enemmän journalisteja, joilla on visuaalista osaamista. Journalistisen osaamisen rinnalla tarvitaan myös ymmärrystä datasta, algoritmeista ja esimerkiksi siitä, millaiset jutut toimivat verkossa tai millainen kuva vetää Instagramissa. Lisäksi moni toimittaja tekee muutakin kuin journalismia, esimerkiksi kirjoittaa blogia tai kaupallista markkinointiviestintää.
Toimittajan työ ei ole neutraalia raportoimista vaan siihen liittyy iso määrä erilaisia valintoja. Toimituksessa valitaan aihe, sen käsittelyn mittakaava, näkökulma ja jutun muoto. Paljon on merkitystä myös sillä, keitä juttuun haastatellaan. Valinnat näkyvät myös yksityiskohdissa: sanavalinnoissa, jutun rakenteessa, kuvakulmassa tai valitussa tyylissä. Jutun ulkopuolelle jätetään tietoisesti asioita – yhdessä jutussa ei voi kertoa kaikkea.
Jutut eivät synny itsestään vaan niihin tarvitaan iso määrä taustatyötä ja tiedonhankintaa, haastatteluja, suunnittelua, organisointia, perehtymistä, kirjoittamista ja editointia. Joitakin juttuja tehdään usean jutun päivätahdilla ja toisia taas työstetään useita viikkoja, jopa kuukausia. On uskallettava päättää, milloin voi luottaa, että on tehnyt tarpeeksi taustatyötä ja tietää asiasta riittävästi.
Kiire on journalismin reunaehdoista rajuin. Toimittaja ei voi tietää kaikesta kaikkea. Usein hän joutuu nopeassa ajassa perehtymään itselle melko vieraaseen aiheeseen. Toimittaja pyrkii pääsemään annetussa ajassa mahdollisimman syvälle sisälle aiheeseen ja tekemään siitä lukijalle ymmärrettävän ja kiinnostavan.
Vaikka moni asia on muuttunut, toimittajan työn ydin on pysynyt samana. Yhdistävänä tekijänä on sitoutuminen Journalistin ohjeisiin, totuudenmukaisuuteen ja faktoihin. Usein toimittaja tekee työtä intohimoisesti ja työtä voi kutsua kutsumusammatiksi. Journalistit haluavat aidosti ymmärtää asioita, suhtautuvat aiheisiin usein intohimoisesti ja haluavat päästä kertomaan asioista muille Journalistin ohjeisiin sitoutuen.
Alla näet tyypittelyjä toimittajan erilaisista rooleista. Valitse mielestäsi kolme keskeisintä. Klikkaamalla ruutua saat lisää pohdittavaa.
Testaa, kuinka hyvin hallitset Journalistin ohjeet. Toimittaja joutuu käyttämän työssä eettistä harkintaa joka päivä. Hänen työtään ohjaavat Journalistin ohjeet. Kokeile, kuinka hyvin sinä hallitset toimituksen etiikan.
Millaisia journalistisia sisältöjä sinä tahdot seurata? Valitse sinulle tärkeät. Näet myös, kuinka moni on ollut kanssasi samaa mieltä.
Näkökulma vaikuttaa sisältöön ja sitä kautta lukijaan. Näkökulmalla rajataan jutun sisältöä ja uusi, raikas näkökulma tuttuun asiaan tuo lukijallekin uutta. Kuvitellaanpa tilanne, jossa toimittaja kirjoittaa juttua #metoo-liikkeestä. Minkä näkökulman itse valitsisit?
