Lehti elää tilauksilla, irtonumeromyynnillä ja mainostilaa myymällä, joten elääkseen sen on pyrittävä vastaamaan oman lukijakuntansa toiveisiin. Oman yleisön huomioiminen kulkee läpi kaiken journalistisen päätöksenteon: mistä aiheista kirjoitetaan, mikä näkökulma on kiinnostava, mikä puhuttaa, kuinka ymmärrettävä juttu lukijalle on, miltä se visuaalisesti näyttää ja missä kanavissa sitä jaetaan.

Lukija näkyy vahvasti myös Journalistin ohjeissa, jotka linjaavat toimittajan työtä. Niissä linjataan, että journalisti on aina vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Journalismin tekemisen ytimessä on se, että lukijalla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Yleisö ja sen mieltymykset määrittelevät hyvin paljon median sisältöjä – sekä hyvässä että pahassa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että perinteiset uutismediat julkaisevat yhä enenevässä määrin viihde-, terveys- tai lifestyle-juttuja, jotka kiinnostavat lukijoita. Kuitenkin myös viihde, terveys- tai lifestyle-journalismissa on sitouduttu faktoihin. Sen lisäksi, että journalistisen jutun on oltava kiinnostava, sen on myös pyrittävä totuuteen.

Jutun aiheen ei aina tarvitse olla painava tai valtakunnallinen ollakseen lukijalle kiinnostava – uutismedian sivuilla tarjotaan myös viihde- tai harrastejuttuja. Kaupunki- ja paikallislehtien uutiskynnys on erilainen verrattuna valtakunnallisiin uutiskanaviin. Koska paikalliset asiat kiinnostavat yleisöä, juttuaiheeksi voi nousta paikkakunnan kioskin uusi grilliherkku. Lehden on oltava lukijansa näköinen. Harrastelehdet ovat tästä hyvä esimerkki, golf- tai valokuvauslehtiä ei tehdä kaikille, ja tämä näkyy myös sisällössä.

Mielipiteitä jakavat aiheet kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja feminismi saattavat nostaa osassa lukijoista suoranaista vihaa: media ravistelee omaa maailmankuvaa ja turvallisuudentunnetta liian rajusti. Toisaalta media myös hakee tunnereaktioita. Voimakkaasti tunteisiin vetoava aihe tai otsikko saa potentiaalista huomiota ja siten mahdollisesti lisää lehden taloudellista tulosta. Median ja mediaa kuluttavan yleisön suhde on aina ollut kaksijakoinen: siihen sisältyy yhtälailla riippuvuutta ja läheisyyttä kuin epäluuloa ja kyseenalaistamista: tarvitsemme toisiamme, mutta saatamme miettiä istummeko samassa veneessä.

"Ei ole oikeastaan mitään sellaista toimituksellista valintaa, mihin lukija ei jollakin tavalla vaikuttaisi."

Aikakauslehden toimituspäällikkö

Kaikki jutut eivät varmastikaan vastaa jokaisen lukijan odotuksiin. Hyvä lukijasuhde on kuitenkin lehden tärkein omaisuus. Lukijasuhdetta rakennetaan ja sitä vaalitaan.

Journalistien näkökulmasta valtaosalla yleisöstä on hyvä medialukutaito ja ymmärrys journalistisen työn luonteesta. Lukijan olisi lehteä lukiessaan kuitenkin hyvä hahmottaa niitä reunaehtoja joissa journalismia tehdään: työtä ohjaavat Journalistin ohjeet, lähes aina on kiire, eikä toimittaja voi tietää kaikesta kaikkea. Kun ihminen alkaa tutustua itseään kiinnostavaan aiheeseen, hän helposti yliarvioi oman tietämyksensä aiheesta. Mitä lukijana ajattelisit, jos jutuissa olisikin enemmän toimittajan julkilausumaa itsekritiikkiä – muistutettaisiin siitä, että loppujen lopuksi monet asiat ovat epävarmoja?

Näytä vähemmän >>>