Suomessa luottamus mediaan ja uutisiin on vahvaa, vaikka täälläkin se on laskussa. Seuraamiinsa uutisiin luottaa kaksi kolmasosaa lukijoista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa ne kokee luotettavina selvästi alle puolet lukijoista (Digital News Report 2020).

Luotettavuus on ollut journalismissa aina keskeinen arvo, mutta se on tullut yhä tärkeämmäksi. Huhujen, disinformaation ja harhaanjohtamisen aikana luotettavan tiedon ja vastuullisen journalismin merkitys on kasvanut.

"Bisneksen ainoa valuuttahan on luotettavuus."

Tuottaja

Luottamus rakennetaan juttu jutulta toimituksen arjen käytännöissä. Toimituksen tekemistä ohjaa journalismin etiikka ja Journalistin ohjeet. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset lehdet sekä tv- ja radiokanavat kovat sitoutuneita Journalistin ohjeisiin ja kuuluvat Julkisen sanan neuvostoon. Tämä on kuitenkin täysin vapaaehtoista

Sitoutuminen faktoihin on journalismissa aivan keskeistä: tiedot tarkistetaan ja virheet oikaistaan. Pelkkä faktojen oikeellisuus ei riitä vaan kerrottavat tiedot tulee myös asettaa oikeaan mittakaavaan ja asiayhteyteen. Pyrkimys totuudenmukaisuuteen vaatii toimittajalta lähdekriittisyyttä, asioiden tarkistamista ja myös omien ennakko-odotusten tiedostamista.

Jos virheitä sattuu, ne kerrotaan ja oikaistaan. Tämä näkyy myös verkossa. Nopeassa uutistilanteessa verkkoon julkaistaan usein ensin lyhyt uutinen, jota täydennetään. Jos verkossa jo julkaistussa uutisessa on virheitä, sitä ei voi korjata kertomatta lukijalle jutussa olleesta virheellisestä tiedosta.

"Me julkaisemme vain tarkistettua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan, emme huhupuheita tai tarkistamatonta tietoa."

Uutispäällikkö

Pyrkimys totuudenmukaisuuteen ei kuitenkaan tarkoita neutraaliutta. Journalistisessa mediassa otetaan myös kantaa. Monet aikakauslehdistä tarkastelevat maailmaa nimenomaan oman kohderyhmänsä näkökulmasta. Mielipiteellisten sisältöjen kuten kolumnin tai pakinan tulee aina selkeästi erottua tietoa välittävistä jutuista – tähän velvoittavat Journalistin ohjeetkin.

Luottamuksessa on kyse myös arvoista. Maailmanlaajuisesti luottamus instituutioihin heikkenee ja samalla luottamus omiin henkilökohtaisiin verkostoihin kasvaa. Siinä, luottaako johonkin tahoon vai ei, ei olekaan aina ensisijaisesti kyse siitä, uskooko sen välittävän totuudenmukaista tietoa. Olennaisempaa voi olla, että puheet ovat sellaisia, joihin haluaa uskoa – mutta jotka välttämättä eivät ole totta.

Pahimmillaan verkon valtava tietomäärä voi herättää tunteen siitä, voiko mihinkään luottaa. Olennaista on, että vastuullisesti tuotetut sisällöt on mahdollista tunnistaa ja erottaa. Siksi on tärkeää tehdä journalistisista prosesseista ja jutun taustalla olevista valinnoista läpinäkyvämpiä.

Nykyään yhä useammin medioissa avataan eri tavoin journalistisia valintoja. Lukijalle voidaan avata esimerkiksi sitä, miksi jostakin aiheesta on tehty juttu, miksi juttu on tehty tietystä näkökulmasta, millaisia lähteitä on käytetty ja millaista taustatyötä juttu on vaatinut sekä mitä merkitystä jutulla on tälle alueelle.

Näytä vähemmän >>>